Tšernobylin rukous - Tulevaisuuden aikakirjat

”Te haluatte saada ihmiset ajattelemaan ikuisuutta. Kaikki humanistit tekevät saman virheen…”

”Tšernobylin rukous – Tulevaisuuden aikakirjat” on Helsinki 98:n Aleksijevitš-trilogian päätösosa.

Ensimmäinen osa Neuvostoihmisen loppu vuodelta 2023 kertoi uskosta, toinen osa Sinkkipojat vuodelta 2024 kertoi sodasta ja kolmas osa vuonna 2025, Tšernobylin rukous, kertoo valheesta ja ikuisuudesta.

”En olisi ikinä voinut kuvitella, että kuolema näyttäisi näin kauniilta.”

Huhtikuun 26. päivä vuonna 1986 räjähti Tšernobylin neljäs ydinreaktori Ukrainassa Neuvostoliitossa. Kyseessä on maailmanhistorian suurin teknologinen katastrofi. Valko-Venäjällä ei ollut ainoatakaan ydinvoimalaa, mutta valkovenäläiset olivat Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden suurimmat kärsijät. Nobel-kirjailija Svetlana Aleksijevitšin merkittävimpiin teoksiin kuuluva ”Tšernobylin rukous” (suom. v. 1997 nimellä Tšernobylistä nousee rukous) antaa äänen ihmisille, jotka joutuivat kokemaan ydinsäteilyn kammottavat vaikutukset yhdessä totalitaristisen neuvostovallan kielto- ja vaikenemispolitiikan kanssa.

”Kuinka voisi ymmärtää, missä olemme. Mitä meille tapahtuu? Täällä... Nyt... Ei ole ketään, jolta kysyä...”

Miksi trilogia? Miksi Svetlana Aleksijevitš?

Helsinki 98 -teatteri kysyy: ”Mitä taide voi olla 24.2.2022 jälkeen?”

24.2.2022 päivän tapahtumia on hyvin vaikea ymmärtää edes vuonna 2025. Miten tämä on mahdollista? Miksi ihminen on kykenevä tällaiseen toimintaan? Katse on käännettävä historiaan. Aleksijevitšin tuotanto rakentuu tavallisten pienten ihmisten kohtaloista, mikrohistorioista, jotka 20–30 vuotta myöhemmin rakentavat terävää kuvaa nyky-Venäjästä. Ne auttavat katsojaa ja myös tekijöitä jäsentämään 24.2.2022 jälkeistä maailmaa. Toivomme, että trilogiamme myötä katsojat löytävät ymmärryksen, miksi tämä kaikki järjettömyys tapahtuu – ohi stereotypioiden. Valhe ja stereotypiat ovat vaarallinen yhdistelmä. Ne on ylitettävä.

”Huhtikuun 26. päivän vastaisena yönä vuonna 1986… Yksi yö, ja me siirryimme historiassa uuteen kohtaan. Astuimme uuteen todellisuuteen, joka näytti ylittävän sekä meidän tietomme että meidän mielikuvituksemme.”

Aleksijevitš-näytelmiä on esitetty 96 kertaa loppuunmyydyille katsomoille Vuosaaren purettavassa koulussa (Vuosaaren Tilajakamo) Helsingin laidalla, yhteensä 5523 katsojalle.

Neuvostoihmisen loppu -näytelmää on esitetty 71 kertaa, ja kyseessä on eniten näytäntökertoja saanut Aleksijevitš- tuotanto koko maailmassa.

Haluamme kiittää Aleksijevitš-trilogian mahdollistajista erityisesti Suomen Kulttuurirahaston ja Tinfon Maailma näyttämölle -hanketta, unohtamatta Taiteen keskustoimikuntaa, Helsingin kaupunkia sekä Samuel Huberin ja Alfred Kordelinin säätiöitä.

”Kuinka paljon ihmisessä on ihmistä?”

TYÖRYHMÄ
Kirjailija: Svetlana Aleksijevitš
Suomennos ja sovitus: Ohjaaja ja Martti-Tapio Kuuskoski
Rooleissa: Elli Närjä, Vilma Sippola, Sami Lanki
Ohjaus, tuotanto: Ohjaaja
Lavastus, videot, valot, juliste: Pavel Semchenko
Puvut, maskeeraus: Anis Kronidova
Äänisuunnittelu: Ville MJ Hyvönen
Markkinointi ja pr: Elli Närjä
Tuotanto: HELSINKI 98

Kesto yhteensä noin 1 tunti (aika tarkentuu lähempänä ensi-iltaa).

Esitystä suositellaan yli 16-vuotiaille.

Esityksen ohjaaja ei halua nimeään julkisuuteen Venäjän sodan takia.

Huomio! Myöhästyneitä emme voi ottaa esitystilaan.

Muutokset mahdollisia.

Tulo-ohjeet:
Metrolla: Vuosaaren asema, käänny metron Columbus-uloskäynnistä vasemmalle ja kävele parisataa metriä kohti Vuotalon pääsisäänkäyntiä. Sitä vastapäätä on Vuosaaren entinen lukio – Vuosaaren tilajakamo. Kävelet 100 metriä ja saavut esityspaikalle. Matka metrolta kävellen vie 3 minuuttia.

Autolla: Vuosaarentie 7:n kohdalla on parkkipaikka.

Svetlana Aleksijevitš (s. 1948) on Ukrainassa syntynyt valkovenäläinen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2016. ”Palkinto myönnetään hänen moniäänisille kirjoituksilleen, jotka ovat muistomerkki aikamme kärsimykselle ja rohkeudelle.” Aleksijevitšin tyylilaji on dokumentaarinen proosa, jossa hän tutkii Utopian eli kommunistisen Neuvostoliiton tuhoutumista. Sadoista ja tuhansista haastatteluista kootut pienen ihmisen henkilökohtaiset tarinat historian käännekohdissa ovat synnyttäneet kuuluisat romaanit Sodalla ei ole naisen kasvoja (1985), Sinkkipojat (1991), Tšernobylista nousee rukous (1997) sekä Neuvostoihmisen loppu. Kun nykyhetkestä tuli second handia (2013). Tänä päivänä Svetlana Aleksijevitšin tuotanto on kielletty Valko-Venäjällä, ja hän elää maanpaossa Berliinissä.

Trilogian ensimmäistä osaa, Neuvostoihmisen loppu -näytelmää esitetään keväällä 2025 yhden kerran 16.3.

https://fienta.com/fi/neuvostoihmisen-loppu-kevat-2025

Trilogian toista osaa, Sinkkipojat-näytelmää, esitetään keväällä 2025 kaksi kertaa, 13.4. ja 14.4.
https://fienta.com/fi/s/sinkkipojat-kevat